Meinaan siinä, että sais viikonloppunakin pidettyä itsensä kurissa... Kaikki alkoi taas torstaista. Se on se mun ensimmäinen kompastuskivi... Ehkä mun pitäis suosiolla jättää toistaiseksi torstai illat väliin, jos tää pakka pysyis sitten paremmin kasassa.

Mitä tähän viikonloppuun tulee, niin tein heti tänään aamulla korjausliikkeen ja tein terveellisen aamupalan ja kävin koirien kanssa pidemmällä kävelyllä :) Täytyy vaan saada itteni takas ruotuun, niin saa noi viikonlopun aikana tulleet 2,5kg pian pois :) Onneks ne taitaa lähteä helposti :) Paljon vaan vettä, liikuntaa ja terveellistä ruokaa, niin se 2,5kg on pian historiaa ;) 

Pakko sanoa, että mua ärsyttää, kun mun motivaatiota epäillään tän leikkaus asian suhteen. Joo tiedän, että mun blogia lukiessa varmaan moni ajattelee myös niin, että mulla ei riitä motivaatio tähän, mutta kyse nyt ei kuitenkaan ole siitä, että mulla ei riittäis motivaatio! Leikkaus on tällä hetkellä ainut asia mikä mun mielessä pyörii ja se on myös asia minkä eteen yritän tehdä kaikkeni. Mutta mäkin olen vaan ihminen ja mulla on niitä heikkoja hetkiä. Jos mulla ei niitä heikkoja hetki olisi, niin tuskin olisin näin ylipainoinen! Se vaan on karu totuus edelleen,  että kun on niin monta vuotta syöny epäterveellisesti, niin ei sitä niin helposti vaan opita uusia elämäntapoja. 

Jos tää projekti ei olisi se mitä eniten haluan, niin miks mä edes näkisin sitä "vaivaa", että kirjottelisin tänne niistä hyvistä ja huonoista päivistä. Ja miks mä olisin "kiduttanu" itseäni sillä nuttrilet kuurilla, että saan sen painon tavoitteeseen? Ja miks mä liikkuisin ja yrittäisin syödä oikein, jos en haluais laihtua?! Koska jos en tätä projektia haluaisi tehdä, niin mähän vaan olisin ja söisin just niin ku mä haluaisin ja vaan lihoaisin... Mut totuus on nyt se, että tätä mä haluan ja yritän parhaani ja jos se ei riitä,  niin sitten en tiedä mitä tapahtuu.

Joskus mä vaan mietin, että olis kiva saada enemmän tukea niiltä ihmisiltä jotka tästä projekteista tietää, eikä niitä epäilyksiä. :( En ole kertonut tästä, kun ihan lähimmille ihmisille. Viimeksi eilen tuli sellainen kommentti, että oikeesti tuli semmonen olo, että miks edes yrittäisin, kun enhän mä tässä onnistu kuitenkaan.  En nyt muista miten se kommentti meni, mutta selkeästi siinä annettiin ymmärtää niin, että en muka halua tätä tarpeeksi..

Mutta eipä mulla muuta tällä kertaa.