Ei se kirurgin kirje tullut tänäänkään. Pelottaa, että josko se ei tule ollenkaan! (Joo tiedän, että se on varmasti tulossa, mutta en vaan jaksa odottaa). Tänään oon käyttänyt aikani siihen, että etsinyt tietoa siitä, että miten lähtisin tota painoa nyt pudottamaan. Että pelkällä pussikeitolla vai miten? Ajattelin nyt yrittää vähän ene-dietin tapaisesti syödä. On se hyvä vähän harjoitella ennakkoon ja onhan siitä samalla hyötyäkin ;) Ainakin toivottavasti. Oon tänään kirjannut ylös mitä olen syönyt ja paljon niissä on kaloreita ja proteiineja. Ajattelin tämän hieman helpottavan hahmottamaan sitä mitä syön ja miten paljon. Ja samalla näkee sen, että tuleeko syötyä tarpeeksi proteiinia jne. Noh, katsotaan kuinka kauan tuo innostus kestää, että kirjoitan kaiken ylös. Se voi olla, että se tyssää heti huomiseen, kun huomenna en ole kotona vaan koko ajan menossa. Tai kattoo ny kuinka menossa oon, mutta kyllä mä vähän tässä jo suunnittelin huomisia ruokailuja, että kotona söis aamupalan ja lounaan ja sitten päivällä söis salaattia ja sen kanssa jotain lihaa. Välipala ja  iltapala tarvii sitten jotenkin miettiä, että miten ne söis, mutta uskon selviäväni tästä. Toki haasteita tuo taas se, että en ole yksin, vaan meitä on iso porukka, jotka varmasti syövät kaikkea mitä mä en saa syödä, mutta pakko ne houkutukset on vaan kohdattava. Ja no ehkä mä vähän elättelen toiveita siitä, että jos nyt saisin kunnolla tämän painon pudotuksen käyntiin, niin josko se mun 5 viikon ene-dietti lyhenisi ja pääsisin nopeammin leikkaukseen. Tiedän, että voi olla turhia toiveita, mutta josko ne saisi mut jaksamaan yrittää enemmän! Tiiä häntä, mutta ainakin aion yrittää!

Täytyy tässä samalla koittaa pitää mielessä mun eiliset iltakävelyn ajatukset. Nimittäin tällä hetkellä mun tarvii oikeesti vaan keskittyä siihen, että mä pääsen siihen leikkaukseen, koska se leikkaus tulee muuttamaan mun elämää niin monella tavalla. Esimerkiksi se, että todennäköisesti mä saisin töitä helpommin mitä nyt, koska tällä hetkellä mun "työ" on sitä, että mä käytän noi koirat 3x päivässä ulkona, koitan syödä oikein ja no kirjoitan tänne blogiin näitä ajatuksia. On toki muutakin, mutta noin niin ku yleisesti sanottuna. Niin ja siis musta tuntuu, että se on jo aika iso työ, että pääsee lähtemään sen 3 x päivässä ulos. Ei se olen niin itsestään selvää aina. Varsinkaan sillon, kun ulkona sataa vettä tms. Mutta pakko se on lähteä. Ehkä mä joku päivä voin nauraa tällekkin asialle, mutta tällä hetkellä mua ei oikein naurata se, että ei oikein ole energiaa tehdä mitään mikä vaatisi paljon energiaa. Ihan vaikka vaan kaupungissa paikasta a paikkaan b, saattaa olla todella raskasta mulle. Varsinkin jos mulla on yhtään ylimääräistä kannettavaa mukana. Mut joo nää on näitä. :) Ehkä se elämä ja liikkuminen kohta helpottaa :) Mukavaa viikonloppua kaikille!