Ajattelin, että käyn lukemassa noita vanhoja blogi päivityksiä, että olen siihen nyt valmis. Luin 2 tekstiä ja totesin, että ei en ole vielä valmis kohtaamaan menneisyyttäni. Liikaa kipeitä muistoja siitä, että miten vaikea tämä projekti oli laittaa käyntiin.

Viime päivinä olen yrittänyt oppia tuntemaan itseäni paremmin ja yrittänyt opetella tekemään asioita toisin. Lyhyesti: Elämä on just niin hyvää, kun itse haluat. Voi kunpa tämän olisin tiennyt 3 vuotta sitten, niin ehkä elämä olisi paremmin nyt. Tai ehkä ei. Kuka sen tietää. Miksi toistaalta elää menneessä, kun voi elää tätä hetkeä? Ei se menneiden muistelu ja kaivelu auta tätä päivää mitenkään.

Kaikella on tarkoitus. Näin mä ainakin haluan uskoa. Tällä tarkoitan tällä hetkellä ehkä eniten sitä, että olen viime päivien aikana oppinut ymmärtämään enemmän itseäni ja miten toimin. Tästä syystä olen myös nyt pysynyt paremmin ns. ruodussa syömisten ja liikkumisten suhteen. Hyvä vinkki itselle ja muille "mieti, ennen kuin toimit". Hah, niin yksinkertainen lause, mutta antaa kuitenkin niin paljon. Hyvänä esimerkkinä voisi heittää sen, että meinaat hakea kaapista keksiä, mutta mieti ensin miksi haluat sen? Onko sulla nälkä? Vai vaan sen takia, että sun nyt vaan tekee mieli. Jos sulla on nälkä, niin syö vaikka välipala, mutta älä sitä keksiä. Jos sun nyt vaan tekee mieli sitä keksiä, niin mieti silti vielä, että syötkö sen. Ehkä lasillinen vettä auttaisi asiaa?

Tietoinen läsnäolo

Oletko aina tietoisesti läsnä esim. syömisessä tai silloin, kuin menet sinne herkkukaapille? Tuskinpa vain. Ja jos oletkin, niin silloin pystyt tekemään tietoisesti päätöksen mennä sen herkkukaapin ohi ja hakea vaikka vettä tai syödä välipalaa.

Olen tämän projektin aikana oppinut yhtä ja toista. Tärkein oppimani asia on kuitenkin se aterioiden säännöllinen syöminen ja veden juominen.

Suosittelenkin kaikkia lähtemään ensimmäisenä liikkeelle siitä, että tee tietoinen päätös aloittaa terveellisempi elämä. Aloita se pienin askelin. Lisää arkiliikuntaa, syö säännöllisesti, juo vettä ja pidä joskus se pieni herkuttelu hetki. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että teet tämän kaiken vain itsesi takia, et kenenkään muun takia. Ja tietysti on hyvä muistaa olla armollinen itsellesi. Älä siis vaadi itseltäsi heti liikoja. Jos lähtee liian kunnianhimoisesti ja täysillä liikkeelle, se innostus lopahtaa todennäköisesti yhtä nopeasti, mitä se alkoi. Eli ole maltillinen. Kyllä se siitä. Päivä kerrallaan :)