On ollu mieli vähän maassa sen gastrokopian jälkeen. Ei saa oikein ajatuksia kasaan / koottua itseäni. Jotenkin se oli kuin isku vasten kasvoja, kun ilmotettiin, että se leikkaus siirtyisi vasta keväälle. Mun mielestä se 5kk on vaan aika pitkä aika odottaa. Mä en tiedä mitä tälläisellä halutaan? Ainakin epätoivoa jos ei muuta. Ei tän pitänyt ihan näin mennä. Mun mielestä ei vaan ihan reilua ole, että joutuu näin kauan koko projektin kanssa temppuilemaan. Osa toki varmasti omakin vika, mutta noi leikkausajat ei ole sentään mun päätettävissä. Alkuun tässä oli jo sellainen uho, että teen sitten itse kaikki, että ei tartte mitään leikkausta, mutta nyt jotenkin vähän se uho hiipunut ja tuntuu, että ei oikein saa nyt mitään aikaiseksi. 

Tänään päätin, että pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja aloittaa edes jostain perus jutuista. Eli veden juonnista ja liikunnasta. Ainakin se on hyvä alku. Liikunta ja veden juonti on siis jäänyt vähille viime päivinä. Ei vaan ole saanut aikaiseksi. Ja painokin ehti nousta 2kg. Mutta onneks mä en anna periksi! Koska mä teen kyllä kaikkeni, että saan tota painoa pois. Ja vaikka sitten yksin ja ilman leikkausta jos muu ei auta. 

Eipä siis mitään ihmeellistä tänne. Päivittelen taas jos jotain ihmeellistä tulee.